- Hae meille Opiskelu lukiossa Kuvataidelinja Kansainvälisyys Opiskelijakunta ja tutorit Oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen
- Hae meille Opiskelu yläkoulussa Suomi-englanti -kaksikielinen opetus Kansainvälisyys Kuvataidepainotus Oppilaskunta ja tukioppilaat Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki
-
LUKIO
-
YLÄKOULU
Helsingin Uusi yhteiskoulu: Inhimillisesti, tavoitteista tinkimättä!
HUYK on vuonna 1899 perustettu yksityinen koulu, jossa toimii sekä yläkoulu että lukio. Meille Pihlajamäkeen on on helppo tulla sekä junalla että bussilla. Ympärillä on luontoa ja upeat liikuntamahdollisuudet. Tilamme ovat toimivat ja valoisat. Uusi lisärakennus parantaa lähivuosina puitteitamme entisestään.
Yläkoulun kuvataide- ja suomi-englanti-linjoille tullaan kauempaakin.
Lukiossamme yhdistyvät tavoitteellinen opiskelu ja tasapainoinen elämä. Meillä on useimmista muista kouluista poiketen kuusi jaksoa. Koulupäivän kesto on tyypillisesti ympäri vuoden klo 9 - 14.30. Mahdollisuus laadukkaaseen oppimiseen on meille tärkeää, mutta aikaa jää muuhunkin elämään. Myös lukiossa on kuvataidepainotus.
Arvomme
Yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja välittäminen.
Historia
Koulumme on perustanut Lucina Hagman (1853-1946). Hän oli merkittävä yhteiskunnallinen uudistaja ja ensimmäisiä suomalaisia naiskansanedustajia. Hän pyrki kaikessa toiminnassaan edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Nämä arvot ohjaavat edelleen koulumme toimintaa ja kouluun saavutaan Lucina Hagmanille osoittettua kunniakujaa pitkin, Lucina Hagmanin polkua.
Marraskuun lopussa 1899 Lucina Hagman osti lainavaroilla Kruununhaasta Kirkkokadun varrelta talon nro 12. Tässä rakennuksessa koulu saattoi aloittaa toisen lukuvuotensa syksyllä 1900. Taloon mahtuivat koulun kaikki neljä luokkaa, voimistelutunnit tosin jouduttiin pitämään vapaapalokunnan talossa.
Sisällissodan jälkeen alkoi Helsingissä oppikouluihin pyrkiä yhä enemmän oppilaita. Tilanpuutteen takia suuri joukko halukkaita oli jätettävä ulkopuolelle. Koulussa surtiin sitä, että joukoittain kouluun pyrkijöitä oli sananmukaisesti jätettävä kadulle. Syynä koulunkäynti-innostukseen katsottiin olleen eri kansalaisryhmien tarve hakea turvaa levottomina aikoina.
Toisen maailmansodan aika merkitsi koululaisille lyhennettyjä lukukausia, tiivistettyjä oppimääriä, lukion poikien poissaoloja ja erilaisia käytännöllisiä töitä opiskelun ohella. Koulunkäynti keskeytyi ensimmäisen kerran lokakuun 12. päivänä 1939. Moskovassa käytyjen neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina ja vaara ohi -mielialan saatua vallan koulunkäynti alkoi uudelleen marraskuun 24. päivänä. Koulut suljettiin toistamiseen marraskuun 30. päivänä, kun talvisota alkoi. Koulunkäyntiä ei enää jatkettu koko talven eikä kevään kuluessa, vaikka sota päättyi maaliskuussa 1940. Helsingin Uuden yhteiskoulun tilat olivat tuolloin sotilaskäytössä, aluksi sotilaiden vastaanottopaikkana ja myöhemmin sotaväen majoitustiloina.
Keväällä 1964 Helsingin Uuden yhteiskoulun johtokunnassa todettiin, ettei koulu todennäköisesti saisi tonttia Kruununhaasta. Neuvottelut valtion kanssa olivat päättyneet tuloksettomina, ja vuokra-aikaa silloisissa tiloissa oli jäljellä enää kuusi vuotta. Tuolloin johtokunta velvoitti puheenjohtajansa ja rehtorin selvittämään, mitä mahdollisuuksia koululla olisi siirtyä Pihlajamäkeen. Helsingin kaupunki oli varannut sinne tontin oppikoulua varten kansakoulun naapurialueelle. Neuvotteluihin ja suunnitteluun tuli mukaan myös vuonna 1962 perustettu Pihlajamäen Oppikouluyhdistys. Se tuli myöhemmin yhdeksi koulun omistajista saatuaan haltuunsa kolmanneksen kouluyhtiön osakkeista, ja sen edustaja alkoi osallistua johtokunnan työskentelyyn. Saman vuoden lokakuussa Helsingin Uusi yhteiskoulu Osakeyhtiön yhtiökokous päätti lopullisesti koulun siirtämisestä Pihlajamäkeen.
Helsingin kaupunki ja Helsingin Uusi yhteiskoulu tekivät kesällä 1965 vuokrasopimuksen Rapakiventie 6:n (nykyään 18) tontista. Siitä ei kuitenkaan peritä vuokraa niin kauan kuin tonttia käytetään koulutarkoitukseen. Oman koulutalon valmistuttua lokakuussa 1967 koko koulun toiminta siirtyi Pihlajamäkeen. Kahden uuden koulurakennuksen myötä tilat kasvoivat lähes nelinkertaisiksi entiseen verrattuna. A-taloon sijoitettiin luokkahuoneitten lisäksi opettajainhuone, kansliatilat sekä kirjasto lukusaleineen ja ala-aulaan takka. B-taloon puolestaan saatiin musiikki- ja piirustusluokkien lisäksi yhdistetty voimistelu- ja juhlasali sekä kouluruokala.