Lukiolaisten kysymyksiä hyvinvoinnista ja jaksamisesta

Etäopiskelu jatkuu lukiossamme koko kevätlukukauden loppuun. Helsingin Uuden yhteiskoulun lukiolaiset kokosivat heitä askaruttavia kysymyksiä koskien hyvinvointia ja jaksamista. Kysymyksiin vastasivat lukiomme terveydenhoitaja Nea Yli-Hankala ja psykologi Minna Fält

 

Miten pitää suorittaminen ja perfektionismi kurissa?

 

Miettimällä omat tavoitteet, mikä on tarpeeksi. Aikatauluttaminen myös tässä auttaa, kuinka paljon käyttää aikaa yhden tehtävän tekemiseen, ettei jää liian pitkäksi aikaa hiomaan vastauksia ja tehtävänantoja. Luo realistinen aikataulu ja pysy siinä, vaikka mieli tekisi vielä jatkaa. Ole armollinen itsellesi ja negatiivisillekin tunteille, ettet pärjääkään kaikessa niin hyvin kuin olit odottanut. Mieti, voisitko saada iloa ja nautintoa myös jostain muista asioista kuin suorittamisesta.

 

Miksi osa tulee hulluksi neljän seinän sisällä ja osalle taas se tekee hyvää?

 

Poikkeusolot vaikuttavat meihin hyvin erilaisin tavoin. Ihmisten stressinsieto ja sopeutumiskyky muuttuviin tilanteisiin on erilainen. Tarvitsemme kaikki sosiaalisia kontakteja, mutta toinen kestää paremmin yksinäisyyttä. Osa nauttii siitä, että on aikaa olla ja puuhailla yksinään tai oman perheen kanssa. Toinen ahdistuu kotona ja kaipaa suuresti kavereita, elämää ja tapahtumia. Kannattaakin pysähtyä miettimään välillä, mitä tunteita, ajatuksia ja reaktioita tämä tilanne minussa herättää ja hyväksyä ne. Voi myös miettiä, millä pienelläkin asialla voisin lisätä itselleni hyvää oloa tässä tilanteessa.

 

Onko jotain keinoja väsymyksen ja uupumuksen lievittämiseen?

 

Tällaisessa poikkeustilanteessa on tavallista, että vireystila vaihtelee tavallista enemmän. Olo voi olla välillä ylivireinen ja energinen, mutta ajoittain myös lamaantunut. On ihan sallittua, että ei jaksa kaikkea samaa kuin normaalitilanteessa. Pelkkä koronatilanteeseen sopeutumine vie voimia ja energiaa. Kannattaa rajata opiskelut tiettyihin aikoihin ja lisätä rentouttavia asioita arkeensa, esim. etäyhteys kavereihin, liikuntaa ulkona, virtuaalitreeni, tehdä vapaa-aikana sellaista, mikä tuottaa itselle hyvää oloa. Pidä huoli myös, että syöt terveellisesti ja monipuolisesti.

 

Miten aivot reagoivat äkilliseen muutokseen?

 

Ihminen ja aivot pyrkivät muutoksessa havainnoimaan vaarat ja sopeuttamaan toimintaansa mahdollisen turvalliseksi uuteen normaaliin. Ihmislajin säilymisen kannalta suuri merkitys on ollut sopeutumiskyvyllä. Muutokset, joihin liittyy epävarmuutta ja pelkoa, pitävät kuitenkin meitä valppaina ja aiheuttavat eri yksilöissä eri määrän stressiä. Yksilön persoona ja kokemukset vaikuttavat siihen, miten nopeasti sopeudumme äkillisiin muutoksiin ja kuinka paljon muutoksen ennakoimattomuus aiheuttaa esim. pelkoa ja miten se vaikuttaa toimintaamme. Myös poikkeavista oloista ”vapautuminen” ja palaaminen on osalle ihmisistä stressaavaa. Aivot ovat kuitenkin rakentuneet kestämään kuormitusta, sopeutumaan ja menemään eteenpäin.

 

 

Miten saan pidettyä yllä normaaleja rutiineja ja pidettyä huolta esimerkiksi ruokarytmistä? 

 

Kannattaa suunnitella ja tehdä oma lukujärjestys etäopiskeluun, johon on hyvä lisätä myös haluamansa aamurutiinit ja tauotukset sekä vapaa-ajan ”harrastukset”, esim. liikuntatuokio, puhelu sukulaiselle tai kaverille.

 

Pyri siihen, että syöt viisi kertaa päivässä eli aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan. Riippuen päivärytmistäsi huolehdi, että syöt noin 3-4 tunnin välein. Silloin jaksat parhaiten opiskella ja tehdä muita asioita päivän aikana. Muista myös juoda vettä riittävästi päivän aikana. Mieti ensin, mitä ja miten normaalisti lähiopetuksen aikana söit. Onko tämä ollut hyvä rytmi silloin, tarvitseeko sitä muuttaa. Etäopetuksen aikana osalla on mennyt päivärytmi sekaisin, tulee mentyä nukkumaan myöhään ja herättyä myöhään. Tämä vaikuttaa helposti myös syömisiin ja siten vireystilaan.

 

Aamulla herätessä esim. puuro, marjoja/hedelmä, lasi maitoa ja tarv. vielä voileipä on hyvä aamupala. Lounasaikaan jotain kevyttä. Jos lounaalla tulee syötyä paljon, voi iltapäivällä esiintyä väsymystä. Älä korvaa lounasta voileivällä tai jogurtilla. Syö salaattiannos, siinä lisänä jotain proteiinia sisältävää kuten esim. kalaa tai kanaa. Välipalalla voi olla voileipä, marjoja/hedelmä. Päivällisellä lämmin ruoka, mitä teillä on tapana yleensä syödä. Siinäkin salaatti/kurkku/tomaatti vähintään lisukkeena. Iltapalalla jotain kevyttä kuten jogurttia/voileipä/smoothie/hedelmä/marjoja. Aikatauluttaminen ruokailujenkin suhteen on paikallaan, jotta muistaa syödä riittävästi ja riittävän usein. Muista juoda vähintään kaksi litraa vettä päivässä. Jos kaipaat enemmän tukea asian suhteen, ole yhteydessä terveydenhoitajaan.

 

Miten  saisi itsensä motivoitumaan karanteenissa kun ei ole edes arjen asioita pitämässä kuria kuten lähtö kouluun?

 

Omasta mielialasta kannattaa pitää huolta ja huomata myös pienet onnistumiset päivässä ja koulutöiden edistymisessä. Vaikka nyt etäopetuksen aikana ei ole esim. koulumatkaa ja säännöllistä kouluruokailua, voi arkeensa rakentaa uusia rutiineja, jotka auttavat normalisoimaan muuttunutta tilannetta. Arjen toistuvat ja tutut rutiinit luovat päiviisi ryhtiä ja turvallisuutta sekä lisäävät jaksamista ja arjen hallinnan tuntua. Koulumatkan tilalla voi käydä esim. pienellä kävelyllä, pyöräilyllä tai happihyppelyllä ennen opiskelujen aloittamista ja tuntien loputtua. Tämä auttaa siirtymään koulupäivään ja päättämään sen. Pidä myös kotona ruokatauko ja välitunnit, jolloin syöt, liikut ja teet jotain palauttavaa. Läksyjen tekeminen etäyhteydellä yhdessä koulukaverin kanssa voi auttaa myös pitämään motivaatiota yllä.